top of page

Vältettäviä ruoka-aineita raskauden ja imetyksen aikana




Raskaus- ja imetysaika asettavat ravitsemuksellisia vaatimuksia ravintoaineiden ja energian saannin suhteen, mutta myös vältettävien ruoka-aineiden suhteen. Vältettävillä ruoka-aineilla halutaan turvata lapsen optimaalinen kasvu ja kehitys ilman haitallisia tekijöitä. Erityisesti vältettäviä ruokia raskauden ja imetyksen aikana ovat:













Hyvin A-vitamiinipitoisia ruokia, kuten maksaa, ei tulisi raskaana ollessa syödä sen teratogeenisyyden eli sikiön epämuodostumariskin vuoksi. Lisäksi maksa voi sisältää runsaasti raskasmetalleja, kuten kadmiumia ja lyijyä, joilla voi olla haitallinen vaikutus sikiöön. Myöskään haukea ei tulisi syödä raskaana ollessa tai imettäessä lainkaan elohopeapitoisuuden vuoksi ja PCB-yhdisteitä ja dioksiineja sisältäviä kalalajeja, kuten Itämerestä, etenkin Pohjanlahdesta ja Suomenlahdesta pyydettyä lohta, taimenta ja silakkaa tulisi välttää. Raakoja kala- ja äyriäistuotteita, tyhjiö- ja suojakaasupakattuja tai itse valmistettuja graavisuolattuja ja kylmäsavustettuja kalatuotteita sekä mätiä tulisi syödä vain kuumennettuna (tuotteen sisälämpötila kauttaaltaan vähintään 70 astetta). Siksi myös sushin syömistä pitäisi välttää, sillä sushi sisältää yleensä raakaa kalaa. Näiden raakojen tuotteiden syömistä tulisi välttää listeriabakteerin riskin vuoksi. Raskaana olevilla listerioosi voi olla tavanomaista flunssaa muistuttava kuumetauti (kuume, päänsärky, lihaskivut), joka voi johtaa keskenmenoon tai aikaiseen synnytykseen.


Myös kuumentamattomat maitotuotteet, kuten raakamaito ja pakastevihannekset ja valmisruoat altistavat listeriabakteeririskille. Siksi maito tulisi olla pastöroitua ja pakastevihannekset sekä valmisruoat tulisi kuumentaa kiehuvan kuumiksi ennen käyttöä. Lihatuotteista esimerkiksi kokoliharuoat, kuten pihvit tai kuivaliha on kypsennettävä läpikypsiksi toksoplasma -loisen riskin vuoksi, jota kypsentämätön liha voi sisältää.


Korvasienen käsittelystä voi jäädä jäämiä korvasienimyrkystä, gyromitriinistä, eikä korvasieniä suositella siksi raskaana olevien eikä imettävien ruokavalioon. Yrttiteejuomia ei myöskään suositella niiden mahdollisesti sisältävien luontaisten haitta-aineiden vuoksi. Lakritsi sekä salmiakkimakeiset sisältävät glykyrritsiiniä, jonka turvallisesta käyttömäärästä ei ole tietoa. Siksi sitä ei suositella raskaana oleville lainkaan. Korkea glykyrritsiinipitoisuus nostaa verenpainetta, lisää turvotusta ja voi aiheuttaa keskenmenovaaran ja on mahdollisesti yhteydessä lapsen kehityshäiriöihin. Pienet annokset, esimerkiksi annos lakritsijäätelöä tai muutama makeinen, eivät ole haitallisia. Myöskään inkiväärivalmisteiden (inkivääri tiivisteenä tai uutteena, inkivääritee, inkivääriä sisältävät ravintolisät) käyttöä ei suositella raskaana oleville, mutta inkiväärin mausteenomaisesta käytöstä tuoreena tai kuivattuna mausteena ei ole haittaa.


Öljykasvinsiemeniä (esimerkiksi pellavan-, pinjan-, chian-, hampun-, seesamin-, kurpitsan-, unikon ja auringonkukansiemeniä) sellaisenaan, rouheena tai liotettuna ei tule käyttää raskauden eikä imetyksen aikana. Pienet määrät öljysiemeniä esimerkiksi leivissä eivät ole haitaksi. Öljykasveilla on luontainen ominaisuus kerätä siemeniinsä maaperän raskasmetalleja, erityisesti nikkeliä ja kadmiumia.


Kofeiini kulkeutuu istukan kautta sikiöön ja rintamaidon kautta lapselle. Turvallisen kofeiinin saannin raja kaikista kofeiinin lähteistä on raskaana oleville ja imettäville 200 mg/vrk. 200 mg kofeiinia saa noin 3 dl tavallista suodatinkahvia tai yhdestä desilitrasta espressoa. Vastaavan määrän kofeiinia saa noin 8 dl mustaa teetä. Kaakaojuomassa on kofeiinia 3–5 mg/dl. Energiajuomia ei suositella raskaana oleville lainkaan ja kofeiinia sisältävät kolajuomat soveltuvat vain satunnaiseen käyttöön. Myös makeiset, purukumit, suklaapatukat ja ravintolisät voivat sisältää kofeiinia.


Alkoholia ei tule käyttää raskauden tai imetyksen aikana. Alkoholi kulkeutuu istukan läpi alkioon ja sikiöön vaarantaen lapsen normaalin kasvun ja kehityksen. Satunnainenkin humalajuominen lisää haittariskiä. Äidin nauttima alkoholi kulkeutuu rintamaitoon, jossa sen pitoisuus vastaa äidin veren alkoholipitoisuutta. Jos äiti on juonut alkoholia, imetystä tulee välttää niin kauan kuin alkoholia on verenkierrossa. Äidin runsas alkoholin käyttö imetysaikana on riski lapsen turvallisuudelle.

Raskaus ja imetys asettaa tiettyjä rajoitteita ruokavalintojen suhteen, mutta rajoituksia on syytä noudattaa kehittyvän sikiön tai lapsen terveyden turvaamiseksi.

Kirjoittaja: Nelli Haapakoski, ravitsemustieteen opiskelija, Ravistamon harjoittelija



Lähteet:


THL. VRN. Syödään yhdessä – ruokasuositukset lapsiperheille. 2019. http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/137459/URN_ISBN_978-952-343-254-3.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Comments


bottom of page