Alkoholi voi kohtuullisessa määrin kuulua myös diabeetikon elämään, mutta suurkulutuksen haittavaikutukset lienevät jopa suuremmat kuin terveillä. Akuutisti runsas alkoholinkäyttö sekoittaa maksan aineenvaihduntaa ja altistaa hypoglykemialle erityisesti insuliinia tai sulfonyyliurea-ryhmän lääkkeitä käyttävillä. Pidemmällä aikavälillä alkoholinkäyttö voi vaikeuttaa painonhallintaa sekä pahentaa diabetekseen usein liittyviä hermostovaurioita eli neuropatiaa. Myös seksuaalinen suorituskyky voi kärsiä.
Alkoholi estää glukoosin uudismuodostusta maksassa, eli verensokerin laskiessa maksa ei kykenekään enää itse korjaamaan tilannetta vaan verensokeri voi laskea vaarallisen alas. Toisaalta alkoholinkäyttö voi myös nostaa verensokeria, erityisesti jos juo sokeripitoisia tuotteita kuten olutta, siideriä, valkoviiniä tai mehua, siirappia tai limpparia sisältäviä drinkkejä. Verensokeria olisi siis hyvä alkoholiakin käyttäessään seurailla. Myös aktiivisuus vaikuttaa verensokerin käyttäytymiseen. Jos tanssii koko yön, kannattaa muistaa myös syödä. Humalan ja hypoglykemian oireet voivat olla melko samankaltaisia, joten seurueen olisi hyvä tietää diabeteksesta.
Päihtyneenä tai krapulaisena järkevien valintojen tekeminen oman terveyden eteen on usein melko vaikeaa. Tyypillisimmin alkoholinkäytöstä kärsiikin painonhallinta, sillä alkoholista tulee paljon energiaa. Se myös toimii hyvänä ruokahalun lisääjänä, joten krapulapäivän ruoat harvemmin ovat sieltä kevyimmästä päästä. Myös liikunta jää alkoholin vuoksi yleensä väliin. Viikonlopun juhlimisella saakin kätevästi nollattua hyvät teot, joihin arkisin jaksaa panostaa. Esimerkiksi 12 tölkistä olutta energiaa tulee n. 1700 kcal, mikä on jo lähestulkoon aikuisen yhden päivän koko energiantarve. Siihen päälle krapulapitsa, niin viikon mittaan aikaansaatu energiavaje onkin jo kätevästi uudelleen täytetty.
Alkoholiriippuvuus tai runsas käyttö (miehillä vähintään 24 annosta viikossa, naisilla 16) on jo asia erikseen ja hankaloittaa huomattavasti terveyden ylläpitämistä laajemminkin kuin painon näkökulmasta. Alkoholin riskikäyttö kulminoituu maksa- ja haimasairauksiin ja juuri niitä elimiä diabeteskin pahiten runtelee. Alkoholi altistaa lisäksi masennukselle tai ainakin vähentää voimavaroja itsestä huolehtimiseen. Alkoholinkäyttö heikentää myös unen laatua, jolloin elimistö on kaikin puolin lujilla. Omaa suhdettaan alkoholiin on siis tärkeää miettiä ja rehellisesti seurata omia annosmääriään. Jos riskirajat kolkuttelevat, on terveiden päivien määrä todennäköisesti huomattavasti vähentymässä. Alkoholismista toipumiseen on saatavilla apua. Esimerkiksi Päihdelinkki, Suomen AA ja A-klinikkasäätiö tarjoavat matalan kynnyksen tukea kaikille, jotka kokevat alkoholinkäytön ongelmaksi.
Diabeteksen puhkeamisen vuoksi ei siis tarvitse ryhtyä absolutistiksi, mutta omaa alkoholinkäyttöään on hyvä tarkastella kriittisesti. Jos käyttö pysyy annoksessa tai kahdessa eikä ole päivittäistä, homma lienee hallinnassa ja haitat liittyvät lähinnä ylimääräiseen energiansaantiin. Suuremmilla käyttömäärillä diabeteksen hoito vaikeutuu ja sekä diabeteksen että alkoholin haitat kertautuvat.
Comments