Kilpirauhasen vajaatoiminnassa kilpirauhanen ei pysty tuottamaan normaalia määrää kilpirauhashormoni tyroksiinia. Kilpirauhasen vajaatoiminnan ensisijainen hoito on tyroksiinilääkitys, jolla saadaan turvattua elimistön riittävät kilpirauhashormonipitoisuudet.
Muun väestön tapaan myös kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastaville suositellaan monipuolista ja terveyttä edistävää ruokavaliota. Tyroksiinilääkityksen kanssa täytyy kuitenkin huomioida muutamia ruokailuun liittyviä seikkoja, jotka vaikuttavat lääkkeen tehoon. Lisäksi erilaiset mahalaukun ja suoliston haasteet tai sairaudet, kuten helikobakteeri-infektio, hapoton maha, keliakia tai mahalaukun ohitusleikkaus voivat heikentää tyroksiinin imeytymistä ja vaikeuttaa tyroksiinihoitoa. Myös painon muutokset saattavat vaatia tyroksiiniannoksen säätämistä. Lääkeaineista esimerkiksi happosalpaajat ja suun kautta otettava estrogeenivalmiste suurentavat tyroksiinin tarvetta.
Tyroksiini on hyvä ottaa aamuisin tyhjään vatsaan noin 30 minuuttia ennen ruokailua. Kalsium, rauta ja magnesium heikentävät tyroksiinin imeytymistä, joten näitä sisältävät mahdollisesti käytössä olevat ravintolisät suositellaan otettavan 4 tuntia tyroksiinin ottamisen jälkeen. Ylenmääräistä maito- ja soijatuotteiden käyttöä voi olla hyvä välttää aamupalalla, mutta annoksen jogurttia, rahkaa tai soijapohjaisia valmisteita voi huoletta nauttia.
Jodi, seleeni ja rauta ovat kilpirauhasen toiminnalle välttämättömiä ravintoaineita, joita tarvitaan kilpirauhashormonien tuotantoon ja muuntamiseen aktiiviseen muotoon.
Suomalaisilla jodin saanti on pääsääntöisesti riittävällä tasolla, sillä monissa elintarvikkeissa käytetään nykyään jodioitua suolaa, ja moni kotitalouskin valitsee kaupasta jodioidun suolan. Erityisen hyviä jodin lähteitä ovat maitotuotteet, kala, äyriäiset ja kananmuna. Maidotonta ruokavaliota noudattavien on tärkeää kiinnittää huomiota riittävään jodin saantiin, ja valita esimerkiksi jodioituja kasvipohjaisia maitovalmisteita korvaavia tuotteita.
Seleeniä saadaan ravinnosta keskimäärin yli tarpeen. Sitä on mm. viljavalmisteissa, kalassa, äyriäisissä, kananmunassa, lihassa ja maitotuotteissa. Lihan ja viljan seleenipitoisuuteen vaikuttavat maaperän ja lannoitteiden seleenimäärä.
Valtaosa miehistä saa ravinnosta riittävästi rautaa, mutta naisilla saanti jää usein puutteelliseksi. Erityisesti hedelmällisessä iässä olevien naisten on tärkeää kiinnittää huomiota riittävään raudan saantiin muuta väestöä suuremman tarpeen vuoksi. Kilpirauhasen vajaatoiminnan ja raudanpuutteen oireet ovat hyvin samankaltaisia, joten senkin vuoksi on tärkeää huomioida riittävä raudan saanti. Hyvin imeytyvää rautaa on erityisesti lihassa ja sisäelimissä, broilerissa ja kalassa. Myös täysjyvävilja, pähkinät, siemenet ja palkokasvit sisältävät rautaa, mutta sen imeytyminen kasviperäisistä lähteistä on heikompaa. Raudan imeytymistä voidaan tukea nauttimalla aterialla tuoreita kasviksia, hedelmiä tai marjoja, sillä C-vitamiini edistää erityisesti kasviperäisen raudan imeytymistä.
Kilpirauhasen vajaatoiminnan yhteydessä puhutaan paljon mm. gluteenin ja goitrogeenien välttämisestä, mutta luotettavaa tutkimusnäyttöä välttämisen hyödyistä ei ole. Terveelliset elintavat ja hyvä ravitsemus tukevat kehon normaalia toimintaa, mutta itse sairautta ei pystytä poistamaan elintavoilla.
Gluteenittoman ruokavalion vaikutuksista ei ole luotettavaa näyttöä kilpirauhasen vajaatoiminnan hoidossa. Kilpirauhasen vajaatoimintaan liittyy kuitenkin suurempi alttius keliakialle, jolloin gluteeniton ruokavalio on ainoa keino suolistovaurioiden ja -oireiden korjaamiseksi.
Goitrogeenit ovat yhdisteitä, jotka suurina määrinä nautittuna heikentävät kilpirauhashormonien muodostumista. Niitä esiintyy mm. ristikukkaisissa kasviksissa, kuten parsa-, kukka-, lehti- ja keräkaalissa sekä pellavansiemenissä, maapähkinöissä ja soijassa. Goitrogeenisten kasvien vaikutuksesta kilpirauhaseen on saatavilla ristiriitaista tietoa eikä aiheesta ole luotettavaa näyttöä. Myös goitrogeenisiä kasveja voidaan huoletta nauttia kohtuullisia määriä, ja goitrogeenisyyden on havaittu vähenevän ruokaa kypsennettäessä.
Terveelliset elämäntavat ovat eduksi myös kilpirauhasen vajaatoiminnan kanssa. Lääkehoidon tukena toimivat liikunta, hyvä uni, säännöllinen ateriarytmi ja monipuolinen ruokavalio.
Kirjoitta: FM, TtK Jade Liikkanen
Comentarios