Suolistomikrobiston toiminnan merkitys ihmisen terveydelle on alkanut valjeta vasta viime vuosien aikana. Mikrobit hajottavat ja muokkaavat syödyn ruoan sisältämiä ravintoaineita, jolloin hajotusprosesseissa vapautuvat yhdisteet vaikuttavat sekä suoliston terveyteen että moniin muihinkin elintoimintoihin, kuten immuunipuolustukseen, aineenvaihduntaan ja hermostoon. Mikrobit voivat siis omalta osaltaan vaikuttaa myös siihen, miten syöty ruoka vaikuttaa terveyteen.
Suolistomikrobistolla tarkoitetaan ihmisen suolistossa eläviä mikrobeja, kuten bakteereita, hiivoja, viruksia ja alkueläimiä. Ne osallistuvat ruoansulatukseen hajottamalla ja muokkaamalla paksusuoleen päätyvää ruokamassaa, joka ei ole hajonnut ruoansulatuksen aiemmissa vaiheissa. Tähän kuuluu erityisesti ravintokuitua ja muita imeytymättömiä hiilihydraatteja. Kun mikrobit hajottavat ruokamassaa, niiden aineenvaihdunnasta vapautuu energiaa ja erilaisia yhdisteitä, jotka voivat olla hyödyllisiä tai haitallisia ihmisen terveydelle. Yhdisteet voivat vaikuttaa paikallisesti suolistoon ja parantaa sen hyvinvointia, mutta ne voivat myös imeytyä elimistöön ja vaikuttaa näin laajemminkin terveyteen ja hyvinvointiin.
Tällä hetkellä tunnetuimmat suolistomikrobiston tuottamat yhdisteet lienevät lyhytketjuiset rasvahapot, ja niitä pidetäänkin yhtenä merkittävimmistä tavoista, jolla mikrobiston toiminta vaikuttaa terveyteen. Suoliston pinnan solut saavat energiaa, mikä parantaa suoliston hyvinvointia ja luo hyödyllisille mikrobeille suotuisat kasvuolosuhteet. Lisäksi lyhytketjuisten rasvahappojen on havaittu välittävän signaaleita ja säätelevän näin muun muassa hiilihydraattien ja rasvojen energia-aineenvaihduntaa sekä tulehdusreaktioita.
Mikrobit vaikuttavat siis siihen, miten ruoka sekä sen sisältämä energia ja ravintoaineet käytetään hyödyksi elimistössä. Lisäksi on havaittu, että niillä saattaa olla vaikutusta myös ruokahaluun ja sitä kautta ruoankäyttöön. Mikä merkitys tällä on siis painonhallinnan kannalta? Tutkimusten mukaan suolistomikrobiston monimuotoisuus on vähentynyt henkilöillä, joilla on ylipainoa. On myös havaittu, että mikrobisto ei palaudu entiselleen vaikka paino laskisi, ja koska mikrobiston toiminta voi vaikuttaa ruokahaluun, aineenvaihduntaan ja syömiskäyttäytymiseen, mikrobisto saattaa omalta osaltaan vaikuttaa siihen, että paino ei laske tai laihdutetut kilot tulevat helposti takaisin. Jos mikrobistoa saadaan muutettua ruokavalion tai esimerkiksi probioottilisien avulla, sillä voi siis mahdollisesti olla vaikutusta myös painonhallinnan onnistumiselle. Tutkimusnäyttöä on myös siitä, että suolistomikrobiston muokkaaminen voi ehkäistä muun muassa lihavuuden ja tyypin 2 diabeteksen kehittymistä.
Monimuotoisen, runsaan ja terveydelle edullisen mikrobiston kehittymistä voi tukea päivittäisillä ruokavalinnoilla. Terveyttä edistävän syömisen perusperiaatteilla pääsee pitkälle, mutta erityisen paljon mikrobit rakastavat kuitua, joten vihannekset, juurekset, hedelmät, marjat ja täysjyvävilja ovat tästäkin syystä suositeltavaa syötävää. Myös hapatettujen elintarvikkeiden on havaittu vaikuttavan positiivisesti suolistomikrobiston koostumukseen, joten piimä, jogurtti, viili tai erilaiset hapatetut kasvikset ovat hyvä lisä ruokavalioon. Fermentoiduilla elintarvikkeilla on havaittu olevan muun muassa diabetesta, valtimotautia sekä korkeaa kolesterolia ja verenpainetta ehkäiseviä vaikutuksia, ja osa näistä vaikutuksista saattaa välittyä suolistomikrobiston muutosten ja toiminnan kautta.
Vaikka suolistomikrobiston toiminta ja sen muutokset on yhdistetty moniin terveyden osa-alueisiin, aiheesta tarvitaan lisää tutkimusnäyttöä ennen kuin voidaan vetää vahvoja johtopäätöksiä mikrobiston yhteyksistä terveyteen ja painonhallintaan. Mahdollisesti tulevaisuudessa mikrobiston muokkaamista voidaan hyödyntää osana monien eri sairauksien ravitsemushoitoa.
Kirjoittaja: Ravistamon harjoittelija TtK Sara Koskinen
Comments