Maailman syöpäpäivää vietetään 4. helmikuuta.
Syöpä. Jo sanana se on hyvin pelottava ja ahdistava, ja valitettavan moni joutuu kohtaamaan sen silmästä silmään joko omakohtaisen tai läheistä koskettavan kokemuksen kautta, sillä noin joka kolmas sairastuu johonkin syöpään jossain elämänsä vaiheessa. Syöpään sairastuminen ei katso ikää tai sukupuolta, mutta syövän todennäköisyys kasvaa, mitä vanhemmaksi elämme. Suomessa syöpädiagnoosin saa vuosittain noin 35 000 ihmistä, ja vaikka hoidot ovat kehittyneet ja yhä useampi toipuu syövästä, menehtyy syöpään silti vuosittain tuhansia ihmisiä – vuoden 2020 musta luku oli yli 13 000.
Syöpä on yleisnimitys joukolle erilaisia sairauksia, jossa vaurioituneet kehon solut muuttuvat pahanlaatuisiksi ja alkavat lisääntyä kehossa. Syöpäsoluja voi muodostua mihin vain. Suomalaisten miesten yleisin syöpä on eturauhassyöpä ja naisten rintasyöpä. Myös paksu- tai peräsuolisyöpää ja keuhkosyöpää esiintyy molemmissa ryhmissä runsaasti.
Vaikka edellä mainitut tunnusluvut ovat ikävää luettavaa, on syytä pitää mielessä, että suurin osa syöpään sairastuneista toipuu täysin. Syövän parannuskeinoja tutkitaan ja kehitetään jatkuvasti, ja mitä varhaisemmassa vaiheessa syöpä saadaan diagnosoitua, sitä parempi sen ennuste tyypillisesti on.
Miksi joku sitten sairastuu syöpään ja joku ei, ja voidaanko syöpää ehkäistä omilla valinnoilla? Syövän muodostuminen on yleensä vuosia kestävä tapahtumasarja, eikä valtaosaan syöpätapauksista voida osoittaa yksittäistä syytä. Syövän syntyyn vaikuttavat niin yksilön sisäiset tekijät, joihin emme voi vaikuttaa (kuten ikä, geeniperimä ja sukupuoli) kuin ympäristötekijätkin (kuten pienhiukkaset, altisteet, kemikaalit ja säteily). Myös elämäntavoilla voi olla merkitystä syöpäriskin muodostumisessa. Mukana kulkenee myös sattuma; henkilö voi sairastua syöpään, vaikka suvussa ei ole todettu yhtään syöpätapausta ja vaikka hän kuinka eläisi terveyttä edistävien suositusten mukaisesti. Ja toisaalta joku elää pitkän ja terveen elämän retuperällä olevista elämäntavoistaan huolimatta.
On kuitenkin asioita, joita omissa elämäntavoissaan ja ruokailutottumuksissaan kannattaa huomioida, jotta ei tietoisesti lisäisi omaa syöpäriskiään. Ravintotekijät voivat vaikuttaa syöpäriskiin sekä itsenäisesti että painonhallinnan kautta. Lihavuuden on osoitettu olevan yksi syövän riskitekijä. Elimistön rasvasolut tuottavat hormoneja ja kasvutekijöitä, jotka voivat pahimmillaan edistää syövän syntyä ja kiihdyttää syöpäsolujen kasvua. Runsas kehon rasvakudoksen määrä lisää myös kehon matala-asteista tulehdusta ja oksidatiivista stressiä. Nämä tilat voivat edesauttaa haitallisia muutoksia solujen toiminnassa.
Painonhallinnan ja syövän ehkäisyn näkökulmasta keskeistä on ruokavalion kasvisvoittoisuus ja runsaskuituisuus. Runsaskuituinen ruokavalio voi auttaa suojautumaan erityisesti suolistosyövältä. Tämän vuoksi arjessa tulisi suosia täysjyväviljavalmisteiden käyttöä ja pyrkiä syömään runsaasti ja monipuolisesti kasviksia, hedelmiä, marjoja ja palkokasveja. Kasviksista saadaan kuitujen ohella myös fytokemikaaleja, kuten flavonoideja, joilla voi olla vaikutusta syöpien ehkäisyssä sekä matala-asteisen tulehduksen hillinnässä.
Punaisen lihan ja prosessoitujen lihavalmisteiden runsas käyttö on yhteydessä erityisesti suurentuneeseen suolistosyöpäriskiin. Näin ollen ruokavaliossa tulisi pyrkiä syömään punaista lihaa kohtuudella, korkeintaan puoli kiloa viikossa, ja pitkälle prosessoituja lihavalmisteita mahdollisimman vähän. Kala, siipikarja ja kasviproteiinit ovat hyviä proteiinin lähteitä korvaamaan punaista lihaa ruokavaliossa. Myös ruuanvalmistustavalla on merkitystä. Grillaaminen, savustaminen ja pitkään käristäminen voivat muodostaa ruokaan karsinogeenisia yhdisteitä, jonka vuoksi ruuanvalmistuksessa kannattaa suosia niin sanottuja lempeitä ruuanvalmistusmenetelmiä ja pyrkiä kypsentämään ruoka nopeasti. Silloin tällöin savustetun tai grillatun ruoan syöminen ei kuitenkaan lisänne syöpäriskiä.
Kuningas alkoholi on yksi merkittävä useiden syöpien riskiä lisäävä nautinta-aine. Silloin tällöin nautittu viinilasillinen tai saunaolut ei liene vaarallista, mutta säännöllinen ja pitkään jatkunut alkoholin käyttö lisää syöpäriskiä merkittävästi. Alkoholin suhteen voitaneen sanoa, että mitä vähemmän, sen parempi. Myös tupakointi ja nuuskan käyttö lisäävät syöpäriskiä.
Lopulta on mahdoton arvioida, kuinka paljon syöpiä voidaan ehkäistä ruokavalion avulla tai kuinka paljon epäterveellinen ruoka lisää syöpäriskiä, sillä kuten edellä kirjoitin, on syövän syntyminen monen tekijän summa, ja ruokavaliossa kokonaisuus ratkaisee aina. Ruokavalion ohella myös muilla elämäntavoilla, kuten liikunnalla, on vaikutusta syöpäriskiin. Näin ollen suositeltavinta onkin pyrkiä syömään pääpiirteissään suositusten mukaisesti ja terveyttä edistävästi, mutta liian tiukkapipoisesti ei tähänkään asiaan kannata suhtautua, sillä ruuasta nauttiminen ja joustavuus kuuluvat hyvään elämään.
Comments